Tämän aamun tehtäviini kuului väitöskirjojen tarkastelua. Tutustuin seuraaviin väitöskirjoihin:
- Berg, K. 2008. Äitiys kulttuurisina odotuksina. Väestötutkimuslaitoksen julkaisusarja D48/2008. Helsinki: Väestöliitto.
Berg (2008) on tutkinut väitöskirjassaan, kuinka äitiyttä tuotetaan perhetyön ammattilaisten ja toisaalta median taholta. Ammattilaisten puheissa mainitaan muun muassa, että väliintulojen taustalla on ollut toiminta, jossa nainen on toiminnallaan voinut vahingoittaa kulttuurista hyvän äidin kuvaa. Riittävän hyvä äiti on ammattilaisten puheessa: kodin luoja, kiintymyssuhteen rakentaja ja nainen, joka asettaa lapsen etusijalle. Äitiyden muut identiteetit ja äitiyden toteutumisen muut kontekstit vaikuttavat tai näkyvät huonosti ammattilaisten puheissa äitiydestä. Äitien tarpeiden voidaan täten tulkita tulevan huonosti huomioiduksi ja puheen ruokkivan stereotyyppistä äitikuvaa. Median ja ammattilaisten nais- ja äitipuhe edustavat ristiriitaisia nais- ja äitikuvia: media rohkaisee kaikkinaiseen kulttuuristen odotusten rikkomiseen, uudelleen muotoamiseen ja subjektin vapauteen muovata itse oma minuutensa. Tällöin esille nostetaan menestyviä julkisuuden naisia, ja puheessa korostuu itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat.
- Liimakka, S. 2013. Re-embodies: young women, the body quest, and agency in the culture of appearances. Helsinki: Unigrafia.
Liimakan (2013) väitöskirjan
mukaan nuoriin naisiin kohdistuu ristiriitaisia ja vastakkaisia vaikutteita
ruumiinkuvan muodostamisen suhteen: toisaalta kulttuuri vahvistaa ihannekuvaa
terveyden ja kauneuden ruumiillistumisesta, toisaalta vahvaa ja itsenäistä
toimijuuttaa, joka kykenisi vastustamaan ulkoa tulevia paineita.
Tutkimuksen mukaan naiset
tavoittelivat riippumattomuutta niin kulttuuriin ja toisiin ihmisiin kuin omaan
ruumiiseenkin. Tällainen toimijuuden tavoittelu ylläpitää etäisyyttä ja
vierautta omaan ruumiiseen.
Tutkimuksen taustalähtökohtana
on ollut muun muassa se, että Suomea on aiempien tutkimusten mukaan totuttu pitämään sukupuolisen
tasa-arvoisuuden mallimaana, mutta näin ei kuitenkaan suomalaisten mukaan ole
(Nieminen 2009). Sen sijaan, suomalaisten opiskelijoitten mielestä suomalaista
retoriikkaa kuvaa sukupuolettoman sukupuolen sanahelinä, joka kätkee pinnan
alle sukupuolisuuden problematiikan. Sukupuolittuneesta kulttuurista
keskusteleminen lakaistaan kieltämisen kautta maton alle. (Lahelma, 2012;
Lempiäinen, 2000; Ronkainen, 2001a).
Väitöskirjahakuja olen suorittanut muun muassa seuraavien yliopistojen hakukoneiden kautta:
Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Tampereen yliopisto
Oulun yliopisto
Turun yliopisto
Aiheen rajaus vaatii huolellista perehtymistä teoriaan ja olemassaolevaan tietoon. Monista kiinnostavista sivujuonteista on hyvä päästää irti jo alkuvaiheessa - ajatusrönsyt vievät herkästi sivu-urille ja työ tuntuu leviävän käsiin jo ennen aineistonkeruuta. Seuraavat opukset ovat olleet apuna aiheen rajausta suunnitellessa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti